Käytämme evästeitä ja muita tunnisteita asiakaspalvelun ja palvelun kehittämiseen. Voit valita, mitä tietoja saamme kerätä sinusta.
Salli pakolliset evästeetSalli kaikki evästeetElatusvelvollinen osallistuu elatusavun muodossa niihin lapsen kuluihin, jotka elatuslaskelmassakin on huomioitu. Elatusapu kattaa näin ollen etävanhemman osuuden mm. lapsen ruoka-, vaate- ja elektroniikkakuluista sekä esimerkiksi polkupyörähankinnoista. Lisäksi etävanhempi tulee elatusavun muodossa osallistuneeksi lähivanhemman asumiskuluihin siltä osin, kun niiden katsotaan kytkeytyvän lapsen tarpeisiin.
Mikäli laskelmassa on huomioitu myös lapsen harrastus- ja vakuutusmaksuja, kattaa elatusapu vanhemman osuuden myös näistä. Elatusvelvollisella vanhemmalla ei ole elatusavun maksamisen lisäksi velvollisuutta osallistua lapsen kuluihin muilta osin, kuin mahdollisesti ruoka- ja hygieniatuotteiden osalta omina luonapitoaikoinaan.
Mikäli elatusvelvollinen vanhempi kuitenkin hankkii lapselle erinäisiä tarvikkeita, tai esimerkiksi vastaa lapsen kuljetuksista tapaamisten yhteydessä ei hänellä ole oikeutta vähentää tällaisia kuluja rahamääräisestä elatusavusta. Elatusavun ulkopuolella tehtävät suoritukset tai hankinnat luetaan lahjoiksi, joilla ei ole kytköstä varsinaiseen rahamääräiseen elatusapuun.
Elatusavun laskeminen vuoroasumistilanteissa poikkeaa perinteisestä, yllä käsitellystä tavasta laskea elatusapua. Mikäli lapsi viettää molemmilla vanhemmillaan vähintään 40 % ajasta, katsotaan vanhempien jakavan lapsen yleiskulut lähtökohtaisesti puoliksi. Vastaavasti siinä, missä perinteisissä asumisratkaisuissa lapsen tarpeeseen luetaan osuus vain lähivanhemman asumiskuluista, kirjataan lapsen tarpeeseen vuoroasumistapauksissa osuus kummankin vanhemman kuluista. Etävanhemman huomioidaan siis osallistuvan lapsen tarpeiden kattamiseen mittavin luontoissuorituksin.
Toisinaan etävanhempi kattaa lapsen tarpeita siinä määrin, että hänen suoritustensa arvo ylittää hänen laskennallisen elatusvastuunsa määrän. Tällöin elatusapu voidaan vuoroasumisen ollessa vahvistettuna määrätä kumpaan suuntaan tahansa. Lähivanhempi voidaan siten velvoittaa suorittamaan elatuksen tasausta lähivanhemmalle, jos hänen elatuskykynsä on parempi kuin etävanhemmalla tai jos hän osallistuu lapsen tarpeiden kattamiseen tätä vähäisemmin suorituksin.
Arvioinnissa on merkitystä myös sillä, kummalle lapsilisä maksetaan. Jos vanhempien elatuskyvyt ovat esimerkiksi samat ja molemmat osallistuvat lapsen tarpeisiin yhtä suurin suorituksin, lapsilisän saavan vanhemman tulee maksaa tasauksena puolet lapsilisän määrästä toiselle vanhemmalle.
Vuoroasumistilanteisiin siirryttäessä lähivanhemmille tulee toisinaan yllätyksenä se, kuinka pieniksi elatusavut muodostuvat. Etävanhemmat taas hämmästyvät siitä, etteivät he aina vapaudukaan elatusavun maksamisesta, vaikka lapsi viettäisi yhtä paljon aikaa molempien vanhempiensa luona.
Siinä, missä perinteisiäkin asumismuotoja varten vahvistetuissa elatussopimuksissa, myös vuoroasumistilanteissa elatusapu kattaa vanhemman osuuden niistä kuluista, jotka laskelmassa on huomioitu. Olennaista on kuitenkin havaita se, että mikäli laskelmassa on lähdetty siitä, että vanhempi vastaa puolisosuudesta lapsen yleiskuluja, voidaan häneltä myös vaatia tällaisten luontoissuoritusten maksamista mahdollisen rahamääräisen elatuksen tasauksen lisäksi. Lähtökohta ei kuitenkaan ole täytäntöönpanokelpoinen, ja saattaa siten aiheuttaa riitaisuuksia.
Koulutusavustuksessa on kyse elatusavun jatkeesta tilanteessa, jossa lapsi on vanhempiensa tuen varassa täysi-ikäistymisestä huolimatta. Sen määrää laskettaessa otetaan huomioon elatusavun laskemista vähemmän kuluja, eikä esimerkiksi harrastuskustannuksia oteta huomioon. Koulutusavustuksen vahvistaminen ja sen määrä on yleisestikin elatusapua harkinnanvaraisempaa, mutta yleisimmin yleiskulut ja osuus asumiskuluista otetaan kuitenkin laskelman lähtökohdaksi.
Siinä, missä elatusapu maksetaan lähtökohtaisesti lapsen kuluista vastaavalle vanhemmalle, koulutusavustus maksetaan täysi-ikäiselle lapselle itselleen.
Elatusapua voidaan muuttaa, mikäli sen laskemisessa huomioon otettavissa olosuhteissa on tapahtunut olennaisia muutoksia. Muutoksia pidetään olennaisina, mikäli elatusavun määrä uudelleen laskettaessa poikkeaa vähintään 15 prosenttia voimassa olevasta elatusavusta.
Elatusavun muuttamisen kannalta on keskeistä huomata, että muutos edellyttää nimenomaan olosuhteiden muuttumista. Mikäli vanhempi on suostunut esimerkiksi lastenvalvojan luona erityisen alhaisiin elatusmaksuihin, eikä mikään olosuhde ole muuttunut, on hän lähtökohtaisesti sidottu alhaisiin suorituksiin siihen asti, että jokin olosuhde olennaisesti muuttuu. Elatusapua ei tästä johtuen kannata sopia alhaisena, ellei ole varma, että suoritus riittää hieman pidemmälläkin aikajänteellä.
Elatusapu voidaan vahvistaa enintään vuoden ajalta takautuvasti, jos tähän on erityisen painavia syitä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi elatusvelvollisuuden tahallinen välttely. Lisäksi takautuva vaatimus on usein menestynyt, jos elatusvelvollinen on aiemmin osallistunut lapsen elatukseen, mutta esimerkiksi eron tai aiemman sopimuksen umpeutumisen jälkeen perusteettomasti lopettanut elatukseen osallistumisen. Myös se, että elatusapukanteen vireille pano on viivästynyt lastenvalvojalla käytyjen neuvottelujen takia, johtaa monesti elatusavun vahvistamiseen näiden neuvotteluiden aloittamisesta lukien.
Mikäli elatusapuja haetaan takautuvasti sillä perusteella, että asiaa on pyritty ratkaisemaan ensin neuvottelemalla, edellyttää vaatimuksen menestyminen sitä, että asia viedään viipymättä oikeuteen, kun sopuun pääseminen osoittautuu epätodennäköiseksi. Jos asian edistämisessä pidetään pidempi tauko, voidaan vallitseva asiantila katsoa hyväksytyksi, ja asian uudelleen esiin nostaminen tulkita uudeksi, vasta tuolloin alkaneeksi riitaisuudeksi.
Asiassa on keskeistä huomata, että mahdollisuus elatusapujen takautuvaan saamiseen koskee ainoastaan tilanteita, joissa elatusavusta ei ole voimassa olevaa sopimusta tai tuomiota. Jos vahvistettu asiakirja on jo olemassa, ei elatusavun määrää muuteta takautuvasti. Vaikka elatusvelvollinen siis maksaisi selvästi liian alhaista elatusapua, ja vaikka asian saattaminen vireille viivästyisi lastenvalvojalla käytävien neuvottelujen takia, ei elatusapua muutettaisi takautuvasti. Muutos astuisi voimaan aikaisintaan siitä päivästä, kun asia saatetaan vireille tuomioistuimessa.
Oli kyse sitten elatusavun vahvistamisesta, tai muuttamisesta, kestää asian käsittely monesti noin vuoden ajan. Kun tuomio aikanaan tulee, otetaan siinä kantaa elatusapuihin tyypillisesti vireille panosta lukien. Tässä kohdin elatusvelvolliselle on siten kertynyt elatusapuvelkaa esimerkiksi tuon vuoden ajalta, ja maksut erääntyvät välittömästi tuomionantamispäivänä.
Elatusvelvollista vanhempaa ei voida velvoittaa suorittamaan elatusapua enempää, kuin mihin hänen elatuskykynsä riittää. Mikäli etävanhemman elatuskyky jää negatiiviseksi, vahvistetaan elatusavun määräksi nolla euroa elatusvelvollisen puutteellisen maksukyvyn vuoksi. Tällöin lapselle syntyy oikeus Kelan maksamaan elatustukeen. Tuen saamisen edellytyksenä on se, että lastenvalvojan tai tuomioistuin on vahvistanut elatusvelvollisen elatuskyvyn puutteellisuuden.
Elatustuen määrä on 197,71 euroa kuukaudessa. Elatustukea on ns. 0-sopimusten tai -tuomioiden ohella mahdollista hakea myös silloin, kun etävanhemman elatuskyvyksi on vahvistettu jotakin nollan ja täysimääräisen elatustuen väliltä. Tällöin Kela maksaa täydentävää elatustukea siten, että vanhemman maksaman elatusavun ja Kelan maksaman elatustuen yhteismääräksi muodostuu 197,71 euroa kuukaudessa.
Elatustukea voi saada myös etävanhemman laiminlyönnin perusteella tilanteessa, jossa etävanhempi ei ole suorittanut maksettavakseen vahvistettua elatusapua. Tämä tilanne poikkeaa edellä kuvatuista siinä, että tässä tapauksessa Kela perii maksamansa elatustuet takaisin etävanhemmalta.
Elatusapua koskevissa riidoissa on tyypillisimmillään kyse siitä, mitä lukuja elatuslaskelmaan syötetään. Ratkaistavana voi olla kysymys siitä, millaisia asumiskuluja on pidettävä kohtuullisina, miltä osin harrastuskulut tulisi huomioida osana lapsen elatuksen tarvetta ja miten tulisi suhtautua vanhemman velkoihin tai ylitöistä saatuihin tuloihin. Elatusavun laskemiseksi on laadittu ohjeet, mutta niissä useat seikat on jätetty kohtuusarvioinnin varaan. Elatusriidat palautuvatkin monesti kysymykseen siitä, minkälaisten lukujen huomioimista on pidettävä kohtuullisena.
Lähtökohta elatuslaskelmissa on se, että mikäli vanhempi on yksin päättänyt tietyn kuluerän synnyttämisestä, vastaa hän itse siitä aiheutuvista kuluista. Mikäli vanhempi on itse päättänyt esimerkiksi jääkiekkoharrastuksen aloittamisesta, ei kuluja huomioida laskelmassa sellaisenaan. Tältä osin arvioitavaksi tulisi se, minkälaista harrastuskulua olisi pidettävä kohtuullisena, ja tämä osa tosiasiallisesta kulusta jaettaisiin siten vanhempien kesken heidän elatuskykyjensä mukaisessa suhteessa. Loppuosa jäisi kokonaisuudessaan harrastuksesta päättäneen vanhemman vastuulle.
Monesti vanhemmat ovat sopineet, että rahamääräisen elatusavun sijasta, tai sen lisäksi, elatusvelvollinen osallistuu lapsen isompiin kuluihin kuitteja vastaan. Toisin kuin rahamääräiset elatusavut, tällaiset sopimukset eivät ole täytäntöönpanokelpoisia. Vanhempi ei siis voi viedä maksamattomia hankintoja ulosoton perittäviksi, eikä hakea puuttuvien suoritusten paikkaamiseksi elatustukea kelasta. Tällaiset sopimukset johtavat siten usein riitoihin silloinkin, kun elatuslaskelmassa huomioitavat luvut sinällään olisivat riidattomia.
Vuoroasumistilanteissa riidellään yllä kuvattujen riitaisuuksien ohella siitä, millaisilla osuuksilla vanhemmat osallistuvat lapsen yleiskulujen kattamiseen. Lähtökohtana laskentamallissa on yllä käsitellysti se, että vanhemmat osallistuvat kuluihin tasaosuuksin. Tämä on usein kaukana totuudesta. Mikäli toinen vanhempi vastaa käytännössä kaikista muista yleiskuluista kuin elintarvikkeista ja hygieniatuotteista toisen vanhemman luona, olisi kulut mahdollista jakaa suhteessa 30/70. Vähemmän kuluihin osallistuva ei kuitenkaan usein suostu tähän, vaan väittää osallistuvansa erinäisiin hankintoihin. Toisen vanhemman täydellistä osallistumattomuutta on kuitenkin haastava todistaa, ja näin ollen riitatilanteissakin päädytään monesti 50/50 mallin soveltamiseen.
Tämän oppaan kirjoittaja Jarno Heino (OTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja) on tutustunut aihepiirin kysymyksiin alun perin lastenvalvojana Turun kaupungin perheoikeudellisessa yksikössä. Sittemmin hän on toiminut lakimiehenä lastensuojelualan yrityksessä, käyttäen aikaansa muun ohessa sijoitettujen lasten elatusasioihin. Viimeisimpänä hän on hoitanut useamman sata elatusriitaa neljässätoista eri tuomioistuimessa, ja kouluttanut lastenvalvojia lastenvalvojapäivillä elatusapuun liittyvistä ertityiskysymyksistä.
Ota rohkeasti yhteyttä, mikäli sinulla on elatusapuun liittyviä kysymyksiä tai kaipaat lakiapua elatusriitatilanteeseen.
Olen syventynyt elatusriitoihin niin lakimiehen kuin lastenvalvojankin roolissa. Vahvuutenani on tunnistaa, milloin elatusavun laskemisessa tulee nojata yleisiin sääntöihin, ja milloin niistä poikkeamiset ovat paikallaan. Aihepiirin ratkaisuvaihtoehdot tulevat minulla selkärangasta.
Erikoisalaani ovat lasten elatukseen liittyvät asiat, joihin olen perehtynyt lastenvalvojana työskennellessäni. Olen syventynyt erityisesti yrittäjien tulojen laskemiseen, sillä olen ammatiltani myös kirjanpitäjä. Pyrin ensisijaisesti sovinnolliseen ja kohtuulliseen ratkaisuun asianosaisten välillä. Kuitenkin lasten oikeudet ovat minulle aina etusijalla, eikä lapsen hyvinvointia tai oikeutta riittävään elatukseen saa vaarantaa.
Erikoisalaani ovat lasten elatukseen, huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuksiin liittyvät asiat, joista minulla on kokemusta sekä lakimiehenä että toimittuani pitkään lastenvalvojana. Olen kokenut neuvottelija ja pyrin ensisijaisesti sovinnolliseen ja kohtuulliseen ratkaisuun asianosaisten välillä. Lapsen oikeudet ovat aina etusijalla eikä hänen hyvinvointinsa tai oikeutensa riittävään elatukseen saa vaarantua.
Miten tulee menetellä, jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapuja?
Mikäli elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua, voi lapsen edustaja päättää, hakeeko hän elatustukea Kelasta, vai viekö asian ulosottoon. Mikäli vanhempi hakee elatustukea Kelasta, maksaa Kela elatustukea kunkin kuukauden 10. pv., ja vie maksut sitten viime kädessä ulosottoon lapsen edustajan puolesta. Mikäli vahvistettu elatusapu on ollut suurempi kuin Kelan maksama elatustuki, perii ulosottomies myös näitä elatustuen ylittäviä suorituksia. Kela tilittää nämä saatavat lapsen edustajalle sitä mukaa, kun niitä saadaan elatusvelvolliselta perittyä.
Kela maksaa elatustukea ilman erityistä syytä enintään kolmen kuukauden ajalta takautuvasti. Mikäli elatusapuja on maksamatta kolmea kuukautta pidemmältä ajalta, on maksut perusteltua saattaa itse ulosoton perittäviksi.
Miten menetellä, jos elatusvelvollinen ei maksa indeksikorotuksia?
Elatusvelvolliset kokevat toisinaan, ettei heidän tarvitse suorittaa elatusapujen indeksikorotuksia, ellei elatusapusopimuksessa tai -tuomiossa ole nimenomaista mainintaa tällaisista. Elatusavut ovat kuitenkin jo lain tasolla indeksisidonnaisia, ja niihin lisätään siten indeksikorotukset kunkin vuoden vaihteessa joka tapauksessa. Indeksikorotukset kuuluvat osaksi elatusapua, ja vanhenevat viiden vuoden kuluessa suoritusten eräpäivistä. Ellei elatusvelvollinen suostu indeksikorotusten maksamiseen suosiolla, voi suoritukset saattaa ulosoton perittäviksi.
Missä ajassa elatusapuvelka vanhenee?
Elatusapuvelka vanhenee viidessä vuodessa sitä seuraavan vuoden alusta lukien, jona määräajoin suoritettava elatusapu on erääntynyt.
Miten yrittäjän elatuskykyä arvioidaan?
Asianmukaista elatusavun määrää laskettaessa vanhemman tuloina huomioidaan joko tosiasialliset tulot, tai tulot, jotka vanhempi voisi saada, jos hänen tulonsa ovat ilman hyväksyttävää syytä alhaisemmat, kuin mitä ne voisivat olla. Yrittäjän elatuskykyä ei siten lasketa suoraviivaisesti vain yrittäjän nostamia tuloja katsomalla.
Eräänlaisena lähtökohtana voitaneen pitää sitä, että mikäli yrittäjän tulot ovat yhtä suuret tai korkeammat, kuin mitä vastaavassa tehtävässä työntekijälle maksettaisiin, voidaan yrittäjän tuloina huomioida tosiasialliset tulot. Muilta osin tuloina on perusteltua huomioida vähintään työntekijän palkkataso, mikäli työntekijärooliin siirtyminen olisi tosiasiallisesti mahdollista, tai mikäli yrittäjä on oma-aloitteisesti siirtynyt työntekijäroolista yrittäjäksi. Toisiaan aloittaville yrittäjille annetaan kuitenkin kohtuulliseksi katsottava aika liiketoimintansa saamiseksi tuottavaksi.
Yrittäjän ansaintapotentiaalia voidaan tarkastella myös yrityksen tuloslaskelman ja taseen kautta sen arvioimiseksi, olisiko yrityksestä mahdollista nostaa enemmän palkkaa.
Mitä jos toinen vanhempi ei toimita tositteita elatuskykynsä arvioimiseksi?
Elatusasioissa sovellettava keskeinen lähtökohta on, että vanhemmalla on näyttötaakka omasta elatuskyvystään. Mikäli vanhempi jättää toimittamatta uskottavaa selvitystä elatuskykyynsä vaikuttavasta tekijästä, on tämän kärsittävä vahingollinen seuraamus asian selvittämättä jättämisestä. Toinen asianosainen voi siis esittää väittämän vastapuolen taloudellisesta tilanteesta, esimerkiksi arvioimalla vastapuolen nettoansioiksi 5000 euroa kuukaudessa. Mikäli väittämä käy järkeen, eikä vastapuoli todista sitä virheelliseksi, otetaan kyseinen lukema tuomion pohjaksi.
Elatusasioissa on tyypillistä, että vaatimus ja sen taustalla olevat väittämät vastapuolen elatuskyvystä, mitoitetaan yläkanttiin, jotta vastapuoli saadaan toimittamaan selvitys elatuskykynsä taustalta. Näin asianmukainen elatusapu päästään laskemaan.
Vaihtoehtoinen tapa vaatimuksen mitoittamisessa on sellaisen summan esittäminen, johon on tyytyväinen riippumatta siitä, mikä on vastapuolen tosiasiallinen elatuskyky.
Mitä ovat kohtuulliset asumiskulut?
Asumiskulujen kohtuullisuutta arvioitaessa huomioidaan perheen koko sekä tavanomainen asumiskulujen taso paikkakunnalla. Lisäksi, mikäli asunto on lapsen lapsuuden koti, joka on eron myötä jäänyt toiselle vanhemmalle, voidaan kulut hyväksyä jonkin verran tavanomaista korkeampina.
Kohtuullisten asumiskulujen arvioiminen vaihtelee huomattavasti tuomioistuinkohtaisesti. Toisaalla asumiskuluihin haetaan johtoa Kelan asumistuessa hyväksyttävistä asumiskuluista, ja toisaalla taas katsotaan yleisemmin, ettei asumiskuluihin ole tarpeen puuttua, jos niiden määrä ei ylitä tuhatta euroa. Toisaalla taas myös vanhemman tuloilla on vaikutusta asumiskulujen arvioimiseen, ja kohtuullisena määränä pidetään esimerkiksi 40 prosenttia nettotulojen määrästä.
Mitä ovat kohtuulliset harrastuskulut, kun harrastuksesta ei ole sovittu yhdessä?
Kohtuullisina harrastuskuluina hyväksytään tyypillisimmin 50-100 euroa lapsen iästä riippuen, jos harrastuksesta ei ole sovittu yhdessä. Mikäli lapsi on jo teini-ikäinen ja harrastaa ehdottomalla kilpatasolla, voidaan korkeammatkin kulut ottaa huomioon.
Elatusapuohjeen nojalla harrastuskulut tulisi lähtökohtaisesti hyväksyä kokonaisuudessaan, mikäli vanhemmat ovat yhdessä sopineet harrastuksen aloittamisesta. Aihepiiristä on kuitenkin tullut myös tuomioita, joissa harrastuskuluja ei yhteisestä aloittamispäätöksestä huolimatta ole hyväksytty, kun vanhempien välille on sittemmin syntynyt riitaa siitä, kuinka korkealla tasolla lapsen tulisi harrastaa.
Miten varallisuus otetaan huomioon elatusavun määrää laskettaessa?
Oikeusministeriön elatusapuohjeen nojalla vanhemman varallisuus otetaan huomioon kohtuulliseksi arvioitavalla tavalla. Se, mikä katsotaan kohtuulliseksi, vaihtelee tilanne- ja tuomarikohtaisesti. Tyypillinen lähtökohta on kuitenkin se, että mikäli vanhempien elatuskyvyt riittävät lapsen tarpeiden kattamiseen, huomioidaan varallisuus lisäämällä sen potentiaalinen tuotto vanhemman elatuskykyyn.
Tilanteissa, joissa vanhempien elatuskyky ei riitä lapsen elatuksen tarpeen kattamiseen, voidaan varallisuuden arvo jakaa esimerkiksi niiden kuukausien ajalle, jotka lapsi on vielä alaikäinen, ja lisätä näin saatu summa vanhemman elatuskykyyn. Yleinen lähtökohta on myös se, että mikäli elatusvelvollisella on varallisuutta, ei elatustukea voida vahvistaa nollaksi puutteellisen elatuskyvyn perusteella, vaan elatusapu määrätään tällaisissa tilanteissa vähintäänkin elatustuen suuruisena.
Miten toimia, kun elatusvelvollinen uhkaa jättäytyä työttömäksi, jos elatusasia viedään eteenpäin?
Elatusapua laskettaessa vanhemman tuloina otetaan huomioon joko tosiasialliset tulot tai tulot, jotka vanhempi voisi saada, jos hänellä ei ole hyväksyttävää syytä tulojensa alhaisuudelle. Mikäli vanhempi siis itse jättäytyy työttömäksi, otetaan elatuslaskelmassa edelleen huomioon ne tulot, jotka vanhempi on saanut töissä ollessaan.
Miten huomioidaan osinkotulot, ylityöt ja mahdolliset bonukset?
Vanhemman tuloina otetaan huomioon myös osinkotulot, ylityöt ja mahdolliset bonukset lähtökohtaisesti siinä tasossa, jossa niitä on edellisen vuoden aikana saatu. Esimerkiksi osinkotulot otetaan yleisimmin huomioon siinä tasossa, jollaiset ne ovat viimeisen vuoden aikana olleet, vaikka yleisessä tiedossa on, että niiden määrä vaihtelee. Mikäli vanhempi pystyy osoittamaan, ettei tällaisia tuloeriä ole jatkossa tulossa, ei tällaisia suorituksia kuitenkaan lueta tuloiksi jatkossa.
Miten huomioidaan vanhemman velat?
Elatuslaskelmassa huomioidaan lähtökohtaisesti vain asuntolaina ja opintolaina.Remonttilainat voidaan ottaa huomioon siltä osin, kun ne rinnastuvat asuntolainaan. Mitä vähemmän pakottava remonttitarve on ollut, sitä epätodennäköisemmin sen kuluja kuitenkaan huomioidaan. Viime kätisessä kohtuusarvioinnissa voidaan lisäksi ottaa huomioon esimerkiksi perheen elantomenoihin otettu laina siltä osin, kun sellainen on otettu perheen vielä asuessa yhteistaloudessa.
Miten huomioidaan vanhemman ulosottovelat?
Vanhemman ulosottoveloilla ei ole vaikutusta elatusavun määrään. Elatusapu lasketaan niistä tuloista, jotka vanhempi saisi, ellei hänellä olisi ulosottovelkoja. Linjaus perustuu siihen, että elatusapuvelka olisi ulosotossa ensisijaista muihin velkoihin nähden siten, että ulosmitatuista varoista maksettaisiin ensin elatusapuvelat, ja katsottaisiin tämän jälkeen, jäisikö muille velkojille saamisia. Kun elatusapu vahvistetaan, voi sillä olla kuitenkin vaikutusta kerralla ulosmitattavaan määrään. Ulosottoveloilla ei siis ole vaikutusta elatusavun määrään, mutta elatusavun vahvistamisella saattaa olla vaikutusta siihen, paljonko varallisuutta ulosmitataan kerralla.
Voiko ammatillisiin opintoihin saada koulutusavustusta?
Koulutusavustusta voi saada myös ammatillisiin opintoihin. Näiltä osin kynnys koulutusavustuksen vahvistamiselle on kuitenkin korkeampi, ja vahvistettavakin koulutusavustus voi jäädä pienemmäksi, kuin mitä lukio-opintoja varten myönnettäisiin.
Miksi lukio- ja ammattikouluopintoja arvioidaan eri kriteerein?
Ammattikoulu valmistaa ammattiin. Lapsen voidaan sen myötä katsoa voivan nostaa opintolainaa, jonka hän voi rahoittaa työnteolla valmistumisen jälkeen. Lukio-opinnot taas eivät valmista vielä mihinkään, ja lapsen katsotaan siten olevan laajemmin vanhempiensa tuen tarpeessa.
Mikä on keskimääräinen elatusapu?
Lastenvalvojat ovat vahvistaneet vuoden 2024 aikana noin 43500 elatussopimusta, ja samaan aikaan tuomioistuimissa on ratkaistu 1900 elatusavun vahvistamista tai muuttamista koskevaa riitaa. Noin kolmasosalla eroperheistä ei ole lainkaan voimassa olevaa elatussopimusta tai -tuomiota.
Lastenvalvojan luona vahvistetaan sopimuksia sitä enemmän, mitä enemmän alueilla on työttömyyttä. Tätä mukaillen yli puolet lastenvalvojan vahvistamista sopimuksista onkin ollut sellaisia, joissa elatusapua ei ole vahvistettu lainkaan maksettavaksi. Jäljelle jäävistäkin sopimuksista yli puolet ovat olleet sellaisia, joissa elatusapu on vahvistettu voimassa olevaa elatustukea pienemmäksi. Keskimääräinen elatusapu jää siten selvästi alle elatustuen suuruiseksi.
Kirjoittajan tiedossa ei ole yllä viitattua vastaavia tilastoja käräjäoikeuksissa vahvistetuista elatusapusummista. Ilmeistä kuitenkin on, että tuomioistuimessa vahvistetut elatusavut ovat keskimäärin lastenvalvojan luona vahvistettuja suurempia.
Lastenvalvojan luona elatusavun vahvistaminen perustuu vanhempien saavuttamaan sovintoon, ja sovintoon pääsy edellyttää monesti sitä, että summa vahvistetaan laskennallista pienempänä. Tuomioistuimeen etenevissä tilanteissa lähtökohdat ovat useimmiten sellaiset, ettei asiassa suostuta niin alhaisiin summiin, kuin mitä lastenvalvojan luona käsiteltävissä tapauksissa. Mikäli asia etenee pääkäsittelyyn, vahvistaa tuomioistuin elatusavun tyypillisimmin laskelman mukaisena.
Lähtökohtaisesti elatusavut ovat sitä korkeampia, mitä vanhemmista lapsista on kyse.
